Itselläni pitkän pään jänne napsahti poikki lopulta kädenvääntökisassa muutamaa painoluokkaa alempana olevaa henkilöä vastaan. Kyseessä oli vielä minulle silkka staattinen vaihe tuota suoritusta, mutta se loppui aika nasakkaan napsahdukseen ja hauis meni aivan veltoksi, eikä sitä voinut jännittää ollenkaan. Kipuja ei ollut mihinkään suuntaan, mutta ketutus oli milteipä kerrostalon kokoinen, jos ei jopa isompi. Olimme pienellä paikkakunnalla ja koska käsi oli niin rajun näköinen, kävimme paikallisella terveysasemalla ja siellä diagnoosi oli, että käsi on venähtänyt / revähtänyt. Haisi jo kilometrin päähän niin paskapuheelle, että pakko oli varailla aikaa kaupungista asiaan erikoistuneelta henkilöltä. Mitään kipuja ei tässä vaiheessa esiintynyt ollenkaan. Ainoa repivä nopea kipu ja iljettävä tuntemus sattui, kun heitin kyykkämailaa hajonneella kädellä tämän selvitystyön aikana. Sellainen rusahdus vaan kuului, kun katkennut jänne hieman irtosi paikasta, johon se oli alkanut kiinnittymään. Tämähän saattoi kuitenkin lopulta olla jopa ihan hyvä juttu, en tiedä.
Viikonlopun jälkeen pääsin jossain vaiheessa näyttämään kättä Terveystalon kirurgille ja hän sanoi lihaksen olevan poikki. Sitten otettiin ultraäänikuvaa ja arvailtiin lisää, eikä tästä tullut kuin iso lasku toimenpiteen turhuuteen nähden. Käsi oli edelleen aivan lötkö, mutta kipuilua ei ollut. Sen verran epäesteettinen ja häiritsevä tuo itselleni milteipä vahvimman lihasryhmän tuhoutuminen oli, että otin vielä yhteyttä seuraavaan lääkäriin. Tänne taisin päätyä koulun terveydenhuollon kautta. Kyseessä oli ortopedi, joka diagnosoi tapauksen välittömästi jänteen katkeamiseksi. Vanhoilla ukoilla tuota ei todellakaan korjattaisi, mutta itselläni kilometrejä oli tuossa vaiheessa, toki vieläkin, sen verran jäljellä, että näitä leikkauksia kyllä tehtäisiin. Aikaa katkeamisesta alkoi olla jo sen verran, että leikkaukseen pitäisi päästä nopeasti, ennen kuin jänne kiinnittyy jonnekin väärään paikkaan, ja sen irrottaminen liitäntäkunnossa ei enää olisi mahdollista. Ainoa este leikkaukselle oli kuitenkin hintalappu 4000 euroa, mikäli en pääsisi julkiseen leikkausjonoon kiireellisenä toimenpiteenä. Hatunnosto tälle ortopedille, aika saatiin kuin saatiinkin julkisen terveydenhuollon puolelle. Hintaa jäi päiväkirurgisen operaation verran, eli vajaa 90 euroa.
Leikkaus kesti muutaman tunnin. Jänne oli hyvin haperoitunut ja alkoi olla jo tosiaan viimeisiä hetkiä, että irrotus ja liittäminen voitiin tehdä. Se laitettiin ruuvilla uuteen paikkaan olkapään alapuolelle kiinni. Toki jo paperilla tämä kuulostaa siltä, että eihän tuosta ikinä symmetristä tule toisen käden kanssa. Leikkauksen jälkeen pidin kantosidettä n. kuukauden ja yöt olivat täyttä tuskaa makuulla. En osaa sanoa kipuiliko leikkauskohta vai painoiko side niin pahasti, mutta kipulääkkeitä joutui ottamaan jonkin verran. Fysioterapia alkoi muutaman viikon sisällä ja perus harjoitteita alettiin varovasti tekemään. Joidenkin viikkojen jälkeen aloitin salilla varovaisen treemaamisen ja olisiko ollut huhti- tai toukokuuta (operaatio tehtiin helmikuun lopulla), kun tein penkissä tangolla 10 toiston sarjan. Heinäkuussa tuo 10 toiston sarja tuli sadalla kilolla, joten kohtalaisen nopeasti voimat ja normaali treeni jatkuivat kuitenkin. Leukoja vastaotteella en ole ikinä enää tehnyt tuon jälkeen ja alkuun toki hauisliikkeet olivat erittäin varovaisia ja pienillä painoilla. Nyt hanskat ovat ilman pumppia noin 44cm ja voimatasoissa en mielestäni huomaa mitään eroja. Esteettinen puoli operaatiosta meni kuitenkin mielestäni vähän mönkään.
Eli tapauksesta jäi hieman eri parin tumput itselleni, mutta olen kuitenkin tyytyväinen tähän kaikkeen oman laiskuuteni ja hölmöilyni jälkeen. Nyt siis toisen hauiksen kiinnityskohta on alempana, jolloin luonnolisesti sen ja olkapään väliin jää selkeä kuoppa. Rikkoontunut hauis näyttää siltä, että siinä olisi iso huippu, jota toisessa hauiksessa taas ei näy. Kuitenkin toiminnan ollessa melko normaalia, niin ei tätä aivan joka päivä tule mietittyä. Tuo uusi kiinnitys ja operaatio saattoivat kuitenkin vähän jäykistää koko toista olkapäätä ja hartiaseutua, joten välillä tulee oltua hieman häiritsevästi vinossa asennossa. Oppina tästä oli kädenvääntöharrastuksen lopettamisen lisäksi, että alkulämmittelyt ja varsinkin olkapään seudun herättelyt ja lihashuollot tehdään viimeisen päälle.
Mutta minun mielestä nuoren kaverin on ehdottomasti päästävä tuollaiseen operaatioon, jos käsi on vielä pelastettavissa (jänne ei ole vielä kiinnittynyt uudelleen itsekseen ja jänne ei ole liian haperoitunut leikkausta silmällä pitäen). Esteettisyys, voimatasot ja koko sen käden kontrolli ovat ilman tuota kiinnitystä niin vajavaisella tasolla.
This entry passed through the Full-Text RSS service - if this is your content and you're reading it on someone else's site, please read the FAQ at http://ift.tt/jcXqJW.
hauiksen pitkänpään jänteen katkeaminen
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire